Hevoset auttavat lapsia oppimaan

Lähde Helsingin yliopiston uutiset⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠:

Kasvatustieteen maisteri Ritva Mickelsson väittelee 27.1.2023 klo 13 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa erityispedagogiikkaan kuuluvasta aiheesta Lessons Learned from Horses: Three Pedagogical Interventions Promoting Well-being of Students with Special Educational Needs.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 10 (Aurora), salissa 230. 

Väitöstilaisuutta voi seurata myös live streamin välityksellä.

Valtakunnallisessa koulujen opetussuunnitelmassa painotetaan muun muassa monipuolisia oppimisympäristöjä. Eduskunnassa perustettiin vuonna 2022 eläinavusteinen työryhmä, jonka tavoitteena on saada eläinavuisteinen työskentely osaksi koulutus- ja hyvinvointipalveluita. Tuoreen väitöksen mukaan talli voi olla oppimisympäristö. 

Hevosavusteisesta pedagogiikasta väittelevä Ritva Mickelsson teki tutkimuksessaan  alueellisten erityisluokkien oppilaille kolme interventiota: sosiaalipedagoginen hevostoiminta, sosiaalisten taitojen ohjelma sekä ”akateemisena interventiona” yhteistoiminnallinen matematiikka. Interventioryhmien lisäksi tutkimuksessa käytettiin kontrolliryhmää, jolle ei toteutettu ylimääräistä interventiota.

Keskeisin interventio oli sosiaalipedagoginen hevostoiminta, joka toteutettiin talliympäristössä. 

Hevostoimintaan osallistuneet oppilaat hyötyivät eniten  

Mickelssonin tutkimuksen tavoitteena oli luoda oppilaille positiivisia oppimiskokemuksia ja mahdollistaa psykologisten perustarpeiden (autonomia, yhteenkuuluvuus ja kyvykkyys) toteutuminen.  Hevostoimintaryhmien oppilailla hyvinvointi parani useammalla osa-alueella kuin muilla.  

– Hevosavusteinen oppiminen monipuolisine vuorovaikutustilanteineen tarjoaa mahdollisuuksia oppilaan ja opettajan välisen luottamuksellisen, pedagogisen suhteen syntymiselle, Mickelsson kertoo.

Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa hevonen toimii ”oheiskasvattajana”, toivotun käyttäytymisen ja toiminnan vahvistajana. 

– Hevosella on luontainen kyky havainnoida ympäristön tapahtumia ja antaa välitöntä palautetta. Se kommunikoi selkeästi kehonkielellä, jota oppilaat oppivat tulkitsemaan. Hevonen tarjoaa oppilaille myös mahdollisuuden osoittaa ja tunnistaa tunteitaan. 

Oppilaiden keskittymiskyky oli parempi hevostoimintajakson jälkeen 

– Tämä oli lupaava tulos huomioiden sen, että monilla näistä oppilaista erityisluokalle siirron taustalta löytyi tarkkaavuuden haasteita. Lisäksi poikien vetäytyneisyys, somaattiset oireet ja sosiaaliset haasteet vähenivät hevostoiminnan jälkeen. 

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu hevosen ”asettavan rajat”, joka näkyi myös intervention aikana: oppilaat ohjasivat toisiaan käyttäytymään rauhallisemmin ja noudattamaan tallin sääntöjä. Keskittymistä saattoi lisätä myös se, että toiminnassa käytettiin kehon kieltä ja kommunikoitiin myös sovituilla sormimerkeillä, jolloin oppilaiden oli käytettävä tavallista enemmän näönvaraista havainnointia.

Myös muilla ryhmillä havaittiin positiivisia tuloksia. Sosiaalisten taitojen ohjelman intervention jälkeen oppilailla oli vähemmän ns. outoja ajatuksia ja poikien sääntöjen vastainen käyttäytyminen väheni. Huolimatta siitä, että kontrolliryhmille ei järjestetty interventiota, myös näiden ryhmien oppilaiden ajattelun ongelmat ja verbaalinen aggressiivisuus vähenivät. 

Tutkimukseen osallistui 60 kolmas- ja seitsemäsluokkalaista, jotka opiskelivat alueellisissa erityisluokissa. 

Yhteiskunnallisesti tärkeä tutkimus 

Ritva Mickelssonin tutkimus on juuri nyt ajankohtainen, koska tietoisuus eläinavusteisen toiminnan mahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta on ollut aiemmin vähäistä Suomessa. Eduskunnan eläinavusteinen työryhmä on todennut, että eläinavusteinen toiminta tarvitsee lisää tutkimusta, koska eläinavusteinen toiminta on useille päättäjille ja viranomaisille tuntematonta ja sen positiiviset vaikutukset jäävät hyödyntämättä.

Vaikka perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on tunne- ja vuorovaikutus- sekä yhteistyötaidot ja niiden harjoitteleminen, kouluterveyskyselyiden perusteella joka kymmenes yläkoululainen on ilman yhtään läheistä ystävää. 

– Niinpä sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittäminen, yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen, oppilaiden sitouttaminen koulunkäyntiin ja oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen ovat haasteita, joihin koulujen on löydettävä keinoja, Mickelsson toteaa. 

Mickelssonin tutkimuksen mukaan opettajat, jotka muokkaavat ja mahdollistavat osallistavia oppimisympäristöjä ja ottavat käyttöön tavallisesta poikkeavia, yhteisöllisiä oppimismenetelmiä, mahdollistavat oppilaiden välisten sosiaalisten suhteiden muodostumisen samalla kun luovat luottamuksellisia pedagogisia suhteita oppilaisiin. 

Hevosavusteinen oppiminen on yhteisöllinen interventio-ohjelma, jota on toteutettu Espoossa Kaitaan koulussa vuodesta 2014 niin erityisluokkien interventiona kuin yleisopetuksen luokkien ryhmäytyksissäkin. 

Tietoja väittelijästä

Kasvatustieteen maisteri, erityisluokanopettaja Ritva Mickelsson toimii rehtorina Espoossa. Hän on toteuttanut ja kehittänyt sosiaalipedagogista hevostoimintaa koulukontekstissa ja havainnut hyödyt mm. pedagogisen suhteen vahvistumisessa. Mickelsson toimii asiantuntijajäsenenä eduskunnan eläinavusteisessa työryhmässä.