Blogitekstit 2017
AMERIKAN MALLIIN
Seija Okulov, 16.7.2017
Yhdistyksen kahdeksan jäsentä osallistuivat kesä-heinäkuun vaihteessa Yhdysvalloissa Denverissä työpajaan otsikolla ”Equine-Assisted Interactions”. Työpajan oli
järjestänyt Denverin yliopiston Institute for Human-Animal Connection ja sen
veti instituutin suomalainen johtaja Nina Ekholm Fry. Työpajassa käsiteltiin
teemoja, jotka ovat sosiaalipedagogiselle hevostoiminnallekin tuttuja; ohjaajuus
ja ohjaajan toiminta, asiakkaan ja ohjaajan välinen suhde sekä ”clinical skills”
jonka suomentaisin käytännön taidoiksi suomalaisessa hevostoiminnassa. Amerikkalainen
tapa ymmärtää ohjaus terapeutin työksi toi heti erilaisen näkökulman siihen,
miten me Suomessa sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajuuden ymmärrämme.
Meille lähestyminen ohjaustoimintaan on enempi yhteisölähtöinen ja tätä
toimmekin esille. Toisaalta ohjaaja ymmärretään kummassakin näkemyksessä
mahdollistajaksi, joten tästä löytyi yhteinen nimittäjä. Hevonen toimii tässä
mahdollistamisessa välineenä jolla vahvistetaan muutoksessa tunnekokemusta. Tämä
kiteytyi lauseessa, jonka työpajan vetäjä kirjoitti taululle: ”Tell me and I forget, teach
me and I remember, involve me and I learn” Involve eli osallistaminen tapahtuu
hevosen avulla ja tähän sisältyy elämyksen aikaan saama tunne. Harjoittelimme myös metaforien käyttöä ja merkitystä hevosavusteisessa toiminnassa.Työpajan lisäksi teimme tutustumiskäyntejä mm. terapiaratsastuksen keskukseen, jossa
tehdään työtä monenlaisten erityisryhmien kuntoutuksen kanssa, sekä Colorado
State Universityyn. Yliopisto kamppailee saman vaikuttavuustiedon kanssa mitä
meiltä Suomessakin peräänkuulutetaan. Vaikka Yhdysvalloissa on pitkät ja laajat
perinteet hevosavusteisesta työstä, sen vaikuttavuutta epäillään edelleen.Amerikassahan kaikki on suurta: liikenne, välimatkat, laitumet, maatilat – mittasuhteet
yleensäkin. Saimme paitsi työhön liittyvää miettimisen ja kehittämisen aihetta myös elämyksiä, joita emme osanneet odottaa. Kalliovuorten itäisten harjanteiden maisemat ja vuoristossa tehdyt ratsastusretket olivat elämyksiä sinänsä. Mustang-lauman jäljittäminen
laajalta laidunalueelta ja kontakti laumaan oli varmasti elämys vailla vertaa.
Hyvä ruoka ja ystävälliset ihmiset olivat mainio lisä asiaohjelman lomassa.
Matka oli myös varsinainen englannin kielen kielikylpy ja hyvää harjoitusta kielen
käyttöön ja puhumiseen. Varmuus kasvoi kun itse kukin huomasi pärjäävänsä ja
tulevansa ymmärretyksi. Lopuksi myös jäähyväiset olivat suuret ja niitä
jätettiin useampaan kertaan. Eipä silti, kyllä Colorado, sen luonto, ihmiset ja
hevoset jättivätkin meihin osallistujiin jäljen, joka teki jäähyväisistä
mieleenpainuvat. Tätä muistellaan vielä pitkään! Lisää matkan antia kuullaan
lokakuun seminaarissa, joten sinne kaikki kuulolle.
Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan todentamisesta
Maija Lipponen, 6.4.2017
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta
on yksi Green Care -toiminnan muodoista, jossa ohjaaja käyttää hevosta apuna
syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaaliseen kasvuun ja hyvinvoinnin tukemiseen
tähtäävässä toiminnassa. Lähtökohtana on ihmisen ja hevosen vuorovaikutus sekä
talliyhteisö, jossa toiminta tapahtuu. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan
avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä tai tehdä korjaavaa työtä. SPHT-ohjaajan koulutustausta ratkaisee, miten ja millaisten asiakasryhmien kanssa hän toimintaa toteuttaa.Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutuksen käyneitä ohjaajia on jo lähes koko maassa. Riittävän pohjakoulutuksen ja täydennyskoulutuksen omaava ohjaaja voi hakea
ohjaajanimikettä Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry:ltä, jonka
hallitus päättää nimikkeen myöntämisestä. Sosiaalipedagogisen
hevostoimintayhdistyksen internetsivustolta löytyy sekä kartta että
rekisteröidyn ohjaajanimikkeen saaneiden ohjaajien yhteystiedot.Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry päätti
syyskokouksessaan 2016 alkaa kerätä vuosittain jäsenistöön kuuluvilta,
rekisteröidyn ohjaajanimikkeen saaneilta ohjaajilta tietoja kävijämääristä ja
toiminnan toteutusmuodoista sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa. Kyselyn
avulla saadaan tietoa toiminnan laajuudesta, toteutustavoista sekä nähdään
toiminnan kehittyminen pitemmällä aikavälillä.Kyselylomakkeella kerättiin tietoja hevosen avulla
toteutetusta, yhteisöllisestä toiminnasta, jossa on sosiaalipedagoginen
orientaatio ja jota toteuttaa yhdistyksen hyväksymän täydennyskoulutuksen
saanut sosiaalipedagoginen hevostoimintaohjaaja (rekisteröity nimike).Asiakasmäärien kirjaaminen on osa sosiaalipedagogisen
hevostoiminnan ammatillisuutta sekä yksi tapa todentaa hevostoiminnan
merkitystä valtakunnallisesti. Siksi kävijämäärien tilastointi on tärkeää
jokaisen toimintaa toteuttavan tehdä.Sosiaalipedagogisen
hevostoimintayhdistyksen kyselyyn vastasi 25 rekisteröityä ohjaajaa. Vastaukset
antoivat arvokasta tietoa toiminnan sisällöistä, kävijämääristä sekä maksaja-
ja suosittajatahoista.Käyntikertoja vuoden 2016 aikana
sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa oli vastaajilla yhteensä noin
10 000, joista noin 70% oli alle 29-vuotiaita kävijöitä. Keskimäärin
käyntikertoja oli 400 vuodessa per ohjaaja eli viikoittain noin 8 kävijää.
Määrä voi kuulostaa pieneltä verrattuna perinteiseen ratsastuskoulutoiminnan
volyymiin verrattuna, mutta on syytä muistaa, että sosiaalipedagogisen
hevostoiminnan avulla voidaan tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia -
heitä, jotka eivät eri syistä pääse harrastusratsastuksen pariin.Toki olisi sosiaalipedagogisen
hevostoiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden kannalta ihanteellista, että
sosiaalipedagoginen hevostoiminta olisi osana mahdollisimman monen
ratsastuskoulun orientaatiota. Tällöin normaalin harrastustoiminnan ohessa
voitaisiin erityisesti tukea sitä tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia.
Tallien yhteisöissä on paljon hyvää, jota edelleen voidaan kehittää sosiaalisen
osallisuuden lisäämiseksi.Sosiaalipedagoginen hevostoiminta
nähtiin toimijoiden keskuudessa sekä erillisenä palveluna että koko yrityksen
toimintaa läpileikkaavana orientaationa. Tämä kysymys herättänee
mielenkiintoista pohdintaa ja keskustelua sosiaalipedagogisen hevostoiminnan
lähtökohdista, joita ovat yhteisöllisyys, osallisuus, vuorovaikutus. Toiminnan
kohderyhmiä olivat kaikki ikäryhmät alle kouluikäisistä lapsista ikäihmisiin.
Lasten ja nuorten osuus oli suurin ja ennaltaehkäisevässä mielessä kohderyhmä
on myös tärkeä.Sosiaalipedagogisen
hevostoiminnan sisällöt vaihtelivat – suosituimmat toiminnot olivat ratsastus,
hevosten hoito ja hevosmiestaidot, jotka olivat kaikki lähes yhtä usein
toiminnan sisältöinä. Hevosten hyvinvointiin ja lajinmukaiseen kohteluun
kiinnitetään nykyään yhä enemmän huomiota, joten onkin ilahduttavaa, että
sosiaalipedagogisen hevostoiminnan sisällöissä tämä on otettu huomioon.
Hevosmiestaidot ovat myös hyvä keino saada vuorovaikutustilanteita asiakkaan,
hevosen ja ohjaajan välille.Menetelmänä hevostoiminnassa oli
usein yksilökäynnit, mutta myös pienryhmiä ja suurryhmiä käytettiin. Asiakkaan
tuen tarpeesta sekä ohjaajan koulutuksesta riippuen voidaan valita
kulloiseenkin tilanteeseen sopiva menetelmä.Lähes yhtä usein asiakas löysi
palvelun itse tai tuli kunnan, Soten tai muun tahon suosittelemana. Myös
sairaanhoitopiiri toimi suosittelijana osalla asiakkaista. Samalla tavalla jakaantuivat palvelun
maksajavastuut. Näiden lisäksi yhteistyötä tehtiin laajasti eri tahojen kanssa
muun muassa suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa, rahoituksessa,
kuljetuksissa ja puitteiden järjestämisessä.Voit tutustua kyselyyn ja sen tuloksiin tarkemmin täällä.